Ville Rasimäki: Alkuhuumaa ja nykypäivää.

Yleistä

Olen siis 1992 vuonna syntynyt Orivesiläinen jolla on aina ollut urheilu lähellä sydäntä. Nuorena siis tuli pomputeltua palloa, luisteltua ulkojäillä aamun pikkutunneille asti, läiskittyä sählyä enemmän ja vähemmän, pelattua tennistä ynm.. Sanomattakin oli selvää, että kiekkohan on se ykkönen, jotenka muut lajit sai jäädä taka-alalle, kun ikää tuli tarpeeksi mittariin.Pituutta sulkapäässä löytyy 169cm, eli kuten voitte kuvitella, olen aina ollut se niin sanottu ''heikoinlenkki'' ryhmässä varsinkin fyysisesti, kun kyseessä on jääkiekko. 15-vuotiaana tuli otettua iso harppaus eteenpäin urheilunpuolella. Matka siis jatkui Tampereelle kiekonparissa. 10 reenikerrat viikossa edesauttoi, että näinkin hintelä poika pysyisi isojen poikien rinnalla. Hienoja muistoja jäi käteen noista 2-3vuodesta mitä tuolla Tampereella vietin, päällimäisenä tietenki nuoremman B-junioreiden SM-kulta. Nykyään ollaan porskutettu viimeiset vuodet Orivedellä kiekonparissa, hieno joukkue kera hyviä ystäviä :) Kyllä tässä töitäkin tehdään kaiken ohessa, eli niinkin kiinnostavaa kuin kivenhakkaamista? :D kyllä kuulit oikein, kiila ja vasara käteen ja tumput viuhumaan. Tarkoituksena on siis tehdä Pihakivee, mitä sitten asennetaan ihmisten pihoihin. Eikai tässä... ehkä pitäisi mennä jo itse asiaan :D

''Alkuhuumaa''

Kunnialla suoritetun armeijan jälkeen vuonna 2012 aloin jostain kumman syystä ihastella noita puolialastomia miehiä? nou houmou. Tottakai haaveissani oli näyttää joskus samanlaiselta kuin nuo lihaksikkaat veistokset. Asialle piti tehdä jotain, jotenka seuraavana päivänä salikorttia ostamaan. Minun onnekseni hyvä ystäväni oli harrastanu kysesitä lajia jo muutaman vuoden ja oli todella hyvin perillä asioista ja tietoa oli enemmän kun tarpeeksi. Ruokaohjelmat/saliohjelmat kouraan ja eikun toteuttamaan pientä haavetta. Kuukaudet vieri hulluavauhtia, peilikuva ei muuttunut mihinkään, olihan se perseestä! Silti jatkettiin kovaa kurinalaista työntekoa tinkimättä mistään! Nukuttiin, syötiin, reenattiin. Näistä kolmesta asiasta mun vuosi koostui pääsääntöisesti, tuloksena 68kg kukkakepistä tuli 84kg ihrakasa ;D 16kg vuodessa on mittarissa todella kova lukema, mutta sokealle peilikuvalle se ei ole mitään. Vuosi meni suurinpiirtein neljänseinän sisällä ja gymillä, välillä tietenki pakolliset työt ja itkukurkussa menneet kataboliset kiekkoreenit ;) Sosiaalinen elämä oli aivan hukassa, mutta se riippuvuus ja halu kehittyä, oli vaan niin kova, ettei sitä voi kuvailla edes... se oli sitä alkuhuumaa. Kaiken tuon ainaisen ähkyynsyömisten jälkeen olikin aika karsitella niitä vaivalla hankittuja uimarenkaita pois tuosta vytäröltä. Kotipohjan Pekka laati minulle diettisuunnitelman joka toimi kuin junanvessa! 16vk sitä kesti ja noin 10kg tiputtelin painoa. Tämä oli toisaalta tarvittava toimenpide, että se antaisi hieman osviittaa siihen, onko tästä riisikepistä joskus astelemaan isojen poikien vierelle ;) nohh... positiivisa kommentteja tuli monilta tahoilta, mutta itse en ole tietenkään kovinkaan tyytyväinen. Mutta pakko sanoa, että kehitys on ollu huikee treeniuraani nähden, jota on kestäny sen 1vuoden ja 8kk. Alla kuvaa 76,8kg pikkuvillestä :D

''Nykypäivää''

Kesä menee jo kovaa vauhtia eteenpäin ja pitäisi alkaa tekemään ratkaisevia päätöksiä kisaamisen suhteen. Se on fiftisixti, kehtaako sitä 2vuoden reenitaustalla lähteä pullistelemaan jo vuosien takaisia finalisteja vastaan. Nohh.. siitä en reessaa hetkeäkään vaan nautin joka reenistä 100lasissa ja teen kaikkeni, että tähän varteen saa vielä muutamankilon beefjerkyä lissää :) Aika näyttää aika näyttää... nyt naatitaa naatitaan, kun reenit kulukee ja ukko pulskistuu :D Selkäposing 84,1kg :)